Sähköauton latautumisnopeus riippuu merkittävästi käytettävästä latausasemasta. Kotilatauksessa tyypillinen teho on 3,7-22 kW, jolloin täysi lataus vie useita tunteja. Julkisilla peruslatureilla (11-22 kW) auton akku täyttyy noin 1-5 tunnissa. Pikalatausasemilla (50-350 kW) voidaan saavuttaa 80% varaustaso jopa 20-40 minuutissa. Latausnopeuteen vaikuttavat lisäksi auton oma latauskapasiteetti, akun koko ja vallitseva lämpötila. Oikean latausaseman valinta riippuu aina käyttötarpeesta.

Mitkä tekijät vaikuttavat sähköauton latausnopeuteen?

Sähköauton latautumisnopeuteen vaikuttavat useat tekijät, jotka on hyvä ymmärtää kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi. Akun koko ja tyyppi määrittelevät perustan – suurempi akku vaatii luonnollisesti pidemmän latausajan saman tehoisen laturin kanssa.

Latausaseman teho on toinen keskeinen tekijä. Teho ilmoitetaan kilowatteina (kW), ja mitä suurempi teho, sitä nopeammin auto latautuu. Kotilatureiden teho on tyypillisesti 3,7-22 kW, kun taas pikalatausasemat tarjoavat 50-350 kW tehoja.

Myös auton sisäisen laturin kapasiteetti rajoittaa latausnopeutta. Vaikka latausasema tarjoaisi 22 kW tehon, auto ei voi hyödyntää sitä täysin, jos sen sisäinen laturi on rajoitettu esimerkiksi 11 kilowattiin.

Ulkolämpötila vaikuttaa merkittävästi latausnopeuteen. Akut latautuvat optimaalisesti 15-25 °C lämpötilassa, kun taas kylmässä säässä latausnopeus voi hidastua huomattavasti. Lisäksi akun varaustila vaikuttaa – lataus on yleensä nopeinta, kun akun varaus on 20-80% välillä.

Kuinka nopeasti sähköauto latautuu kotilaturissa?

Kotilatauksen nopeus vaihtelee käytetyn laturin mukaan. Tavallinen schuko-pistoke tarjoaa noin 2-3 kW tehon, jolloin täyden latauksen saaminen 50 kWh akkuun vie 16-25 tuntia. Tämä vastaa noin 8-12 kilometrin toimintamatkan lisäystä tunnissa.

Seinäasennettu kotilatausasema (ns. wallbox) tarjoaa huomattavasti tehokkaamman latauksen. Tyypillisesti näiden teho on 3,7-22 kW. Keskimääräisellä 11 kW teholla 50 kWh akku latautuu noin 4-5 tunnissa, mikä vastaa noin 50-60 kilometrin toimintamatkan lisäystä tunnissa.

Huomionarvoista on, että eri sähköautomallit latautuvat kotilatureissa eri nopeuksilla. Jotkin autot tukevat vain yksivaiheista latausta (maksimissaan noin 7,4 kW), kun taas toiset tukevat kolmivaihelatausta (maksimissaan noin 11-22 kW). Auton tekninen dokumentaatio kertoo tarkemmin sen latauskapasiteetista.

Miten pikalatausasemien nopeudet eroavat toisistaan?

Pikalatausasemat käyttävät erilaisia standardeja, joista yleisimmät Suomessa ovat CCS, CHAdeMO ja Tesla Supercharger. CCS (Combined Charging System) on Euroopassa yleistynyt standardi, jota useimmat uudet sähköautot tukevat.

Pikalatausasemien tehot vaihtelevat merkittävästi. Vanhemmat asemat tarjoavat tyypillisesti 50 kW tehon, jolloin 20% → 80% lataus kestää noin 40-60 minuuttia. Uudemmat 100-150 kW laturit puolittavat tämän ajan noin 20-30 minuuttiin. Tehokkaimmat 350 kW laturit voivat ladata sopivan auton 20% → 80% jopa 10-15 minuutissa, mutta harvat autot pystyvät hyödyntämään näin suuria tehoja.

Suomessa pikalatausverkosto laajenee jatkuvasti. Suurimmat verkostot kuuluvat energiayhtiöille ja kaupallisille toimijoille, ja ne sijoittuvat tyypillisesti pääteiden varsille, kauppakeskuksiin ja huoltoasemille.

Milloin kannattaa käyttää pikalatausta ja milloin hidasta latausta?

Pika- ja hidaslatauksen käyttö kannattaa optimoida eri tilanteisiin. Hidas lataus soveltuu parhaiten yön yli tapahtuvaan lataukseen kotona tai työpaikalla, kun autoa ei tarvita useaan tuntiin. Se on tyypillisesti kustannustehokkaampaa ja hellävaraisempaa akulle.

Pikalataus puolestaan on ihanteellinen pitkillä matkoilla, kun tarvitaan nopeaa välilatausta. Toistuva pikalataus voi kuitenkin rasittaa akkua pitkällä aikavälillä ja nopeuttaa sen kulumista. Lisäksi pikalataus on yleensä kalliimpaa – hinnat ovat tyypillisesti 2-3-kertaiset kotilatauksen kustannuksiin verrattuna.

Optimaalinen latausstrategia arkikäytössä on ladata auto säännöllisesti kotilaturilla 20-80% varaustasoon. Pitkillä matkoilla kannattaa suunnitella pikalatauspysähdykset etukäteen ja pyrkiä lataamaan auto noin 20% varaustasosta noin 80% tasolle, jolloin lataus on tehokkaimmillaan.

Miten latausnopeus hidastuu akun täyttyessä?

Sähköauton latausnopeus ei ole tasainen koko latauksen ajan. Latausteho on tyypillisesti korkeimmillaan, kun akun varaustaso on noin 20-50%. Tämän jälkeen latausteho alkaa laskea asteittain akun suojaamiseksi.

Eri automalleilla on erilaiset latauskäyrät. Joissakin autoissa teho putoaa jyrkästi 80% varaustason jälkeen, kun taas toiset ylläpitävät korkeampaa tehoa pidempään. Tyypillisesti pikalatureilla viimeisen 20% lataaminen vie yhtä kauan kuin edeltävän 60% lataaminen (20% → 80%).

Optimaalinen pikalatausaika on yleensä juuri 20-80% välillä, jonka jälkeen kannattaa jatkaa matkaa tai siirtyä hitaampaan lataukseen. Näin maksimoidaan latauksen kokonaistehokkuus ja säästetään aikaa.

Sähköauton latauksen turvallisuus ja tehokkuus – FinnSafety Oy:n asiantuntijan vinkit

Sähköauton lataaminen on lähtökohtaisesti turvallista, mutta muutamat asiat kannattaa huomioida. Latauskaapelin kunto tulee tarkistaa säännöllisesti vaurioiden varalta. Lisäksi kotilatausaseman asennus kannattaa jättää ammattilaisen tehtäväksi, jotta sähköjärjestelmän mitoitus ja suojaukset ovat asianmukaiset.

Suomen vaihtelevissa sääolosuhteissa lataustehokkuutta voi parantaa erilaisilla toimenpiteillä. Talvella auto kannattaa mahdollisuuksien mukaan ladata lämpimässä tilassa tai käyttää esilämmitystä ennen latausta. Kesällä puolestaan latausaseman sijoittaminen varjoon voi ehkäistä ylikuumenemista.

Tulevaisuudessa latausteknologiat kehittyvät entisestään. Bidirektionaalinen lataus (V2G, Vehicle-to-Grid) mahdollistaa energian siirtämisen myös autosta sähköverkkoon, ja ultrapikalataus voi lyhentää latausaikoja entisestään.

Me FinnSafety Oy:ssä panostamme turvallisiin ja tehokkaisiin ratkaisuihin kaikilla aloilla. Sähköautojen yleistyessä myös latausinfrastruktuurin turvallisuus on meille tärkeä kehityskohde, ja tarjoamme asiantuntevaa konsultointia yrityksille, jotka haluavat varmistaa latausjärjestelmiensä turvallisuuden ja toimivuuden.